ETUSIVU  ESITTELY  KOIRAT  PENTUJA  UUTISET  LINKIT  VIERASKIRJA   

 

 Vuosi 2008

2.1.
Oona aloitti juoksun uuden vuoden kunniaksi :)

3.2.
Pitkästä aikaa päästiin Oonan kanssa käymään hallilla. Alkuintoilun jälkeen treenailu meni oikein mukavasti! rimat pysyi ylhäällä ja kepit meni oikein ja vauhdikkaasti. Muutenkin meille kuuluu hyvää, pieniä muutoksia on elämään tulossa, sillä ostimme paritalonpuolikkaan Limingasta ja sinne muutamme kesäkuussa. Ihanaa saada vihdoin oma piha! 

Kävimme lenkkeilemässä jäällä kameran kanssa. Lumitihkua satoi, mutta oli meillä hauskaa vaikkei sää ollut taaskaan paras mahdollinen kuvaukseen :)

 

7.2.
 Kävimme maanantaina terveystarkastuksessa. Kuunneltiin sydän ja tutkittiin muutenkin päällisin puolin koko koira. Oonasta otettiin myös verinäyte kilpirauhastutkimusta (TgAA, THS, T4) varten, joiden tulokset tulivat eilen. Kaikki on OK! Vielä odottelemme silmätutkimusta, jonne menemme helmikuun lopulla!

"Hovikokkimme" Tiina toi meille tänään uuden satsin makupaloja! Kiitos paljon, Oona tykkäsi kovasti ja meinasi mennä pakastimeen herkkujen perässä :D

23.2.
Silmätarkastuksessa tänään: tuloksena terveet silmät!

25.2.
Oona Tänään 4vuotta! Synttäreiden kunniaksi Oona pääsi kiitämään agilityradalle :D

7.3.

Kuva: Sinna Nyrhinen

Eilen kotiuduttiin Oonan kanssa hiihtolomalta! Olimme kotonani Alavieskassa hoitamassa Hillaa ja Iidaa. Käytiin myös moikkaamassa Suvia ja "Saraa" heidän uudessa kodissaan. Samalla kävimme lenkillä peltoteitä pitkin, Oona fiksuna oikoi peltojen yli umpihangessa, joten uni maistui kun päästiin kotiin. Kävimme myös moikkaamassa "Reetta-jämptiä" ja "Tico-hirvikoiraa" samalla kun käytiin Sarin synttäreillä. Oonalla oli hauskaa kun sai peuhata oman kokoisten kavereiden kanssa. Tico ei innostunut kauheasti leikkimään, mutta Reetan kanssa sitten mentiinkin sen edestä :D

17.3.
Oona sai olla viikonlopun poikien (leevi ja Speedy) tykönä hoidossa, kun me suuntasimme Jussin kanssa Syötteelle hiihtelemään. Lauantaina tuli hiihdettyä n. 16 km ja sunnuntaina ajateltiin käydä pieni lenkki josta muodostui kuitenkin lähes kymmenen kilometriä pitkä ja aikaakin meni nelisen tuntia:) oli vähän ylämäki-alamäki latu.. no onneksi oli  kaunis aurinkoinen sää, niin oli ihan kiva hiihdellä. Sunnuntai-iltana sitten haimme Oonan kotiin, joka oli hieman naatti :D saman tien kapusi sohvalleen ja nukkui koko illan. Aamulla ei maistunut ruoka, vaan heti aamulenkin jälkeen meni takaisin nukkumaan. Suuri kiitos Liisalle ja Juhalle Oonan hoidosta!

Illan agility -treeneissä virtaa kyllä sitten taas piisasi, mutta loppujen lopuksi ne meni kuitenkin hienosti! Kunhan minä maltan rauhassa (ja määrätietoisesti) ohjata, niin koira menee sinne minne pitää ja rimatkin ovat alkaneet pysymään ylhäällä tehotreenin seurauksena. Tai no ei kai siinä mitään tehotreeniä ole ollut, olemme vain aina lopettaneet radan kun rima tippuu, jolloin ei saa palkkana radan jatkamista. Samaa treeniä myös yksittäis hypyissä, eli palkka vain kun rima pysyy ylhäällä. Tämä näyttää ainakin tällä hetkellä tuottaneen toivottua tulosta!

26.3.

Kuva: Sinna Nyrhinen

Olimme pääsiäisen vietossa Alavieskassa, ilmat olivat aivan mahtavat ja kun oli vielä kestohanget, tuli ulkona vietettyä aikaa melko mukavasti. Iida voi hyvin, mutta nyt alkaa jo huomata sen heikenneen kuulon. En sitten tiedä onko se paha asia, koska paukkuaran koiran elämä näyttää olevan huomattavasti stressittömämpää kuin aiemmin.

29.3.
Käytiin tänään pitkästä aikaa agility kisoissa. Kolme starttia ja kolme tulosta :) Ensimmäinen rata meni hyvin, pari kohtaa  piti miettiä radalla uudelleen, kun en ehtinyt sinne minne olin ajatellut. Kolme rimaa tippui ja pituudelta yksi virhe eli yhteensä 20 vp ja sjoitus 7/20, meidän paras tulos :D Toisella radalla Oonalla virtaa enemmän kuin ensimmäisellä ja hyppäsi puomin molemmat kontaktit yli. Taas vedin omalla ohjaamisella rimoja alas ja yhteensä kerättiin virheitä 30, aika alittui kummassakin ihan reilusti ja mikä parasta kepit meni loistavasti!!! Kolmas rata oli hyppyrata, joka olisi voinut mennä mahtavasti :) no, Oona sitten päätti jostain kumman syystä juosta toisen hypyn ohi ja aikaa meni, kun jouduin sitten sen palauttamaan ja ohjaamaan "kädestä pitäen" pari seuraavaa hyppyä..harmi, koska loppurata meni niin hienosti ja vaikea keppikulmakin selvitettiin. Kepit Oona jätti lopusta kesken, kun lopetin ohjaamisen ja otin ne sitten alusta asti uudelleen. Virheitä tuli 20 ja yliaikaa melkein saman verran. Kokonaisuudessa olen todella tyytyväinen, koska kepit meni niin loistavasti ja niissä meillä on ollut vaikeuksia ja ennen kaikkea koira pysyi "hanskassa" eikä huidellut omiaan :D

19.04.

Oona pääsi pitkästä aikaa ihan kokopesulle. Ilmat ovat olleet niin pölyisiä, että lenkin jälkeen päätin sitten pestä koiran kokonaan. Tällä kertaa kokeiltiin uutta shamppoota, joka on tarkoitettu periaatteessa (valkoisille)hevosille. Lopputulos oli kuitenkin hyvä ja hintaa litran pullolla oli vain kuutisen euroa, ja puhdasta tuli laimennussuhteella 1:10, joten riittoisaakin se siis on :)

06.05.

Olimme vapun ajan Alavieskassa ja Himangalla nauttimassa aivan upeasta vappu säästä! Ulkona siis olimme lähes koko ajan ja koirat sai nauttia lämpimästä kevät ilmasta. Sunnuntaina meillä oli luonnetesti Valkeakoskella, joten se päivä meni sitten autoillessa:) Oona oli sunnuntai aamuna hieman vaisu ja roikotti häntäänsä. Päällisin puolin ei kuitenkaan hännässä mitään tuntunut ja kun ruoka maistui, niin lähdettiin reissuun. Auto matkalla Oona sai "kipukohtauksia" ja alkoi uikuttaa..siinä sitä oltiin ihmeissään, että mikäs nyt on!?  Meinasi jäädä koko luonnetesti sitten tekemättä, kun mietittiin osallistutaanko vai ei. Leikitin Oonaa vähän ja se tuntui kuitenkin olevan ok, niin päädyttiin sitten tekemään testi.

Tuomari heittikin ehdotuksen, että olisko vesihäntä? ja kyllähän se sitten se oli. Lääkärissä ei tarvinnut käydä, kun diagnoosin pystyi oireiden ja googlen kautta tekemään itsekkin  :D Tänään häntä jo hyvä ja Oona lähes oma itsensä.

Tietyllä lailla Oona oli vaisu testin aikana, mutta en usko sen kuitenkaan vaikuttaneen testin tulokseen! Tuomarin kanssa Oona ei innostunut rättiä vetämään, mutta minun kanssa se leikki. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen eikä Oona yllättänyt minua missään osiossa. Ainut tietysti vähän harmittaa, kun se ei viitsinyt minua etsiä pimeässä huoneessa :D Lopullisessa arvioinnissa tuomari kertoi, että Oona on sellainen miltä se näyttää. Sitähän se on, "yllätyksetön" :) Tuomareina toimivat Irene Puputti ja Marco Vuorisalo.

Kaiken kaikkiaan testistä jäi erittäin positiivinen kuva! Olin joku viikko sitten Erkki Pulliaisen luennolla, joka käsitteli koiran käyttäytymistä. Siellä sivuttiin myös luonnetestiä ja sen merkitystä jalostuksessa. Nyt kun itselläkin on kokemusta testistä, niin olen kyllä sitä mieltä ettei se missään nimessa ole turhaa! Sais olla luonnetesti pakollinen jalostuskoirille.

02.06.

Hieman kiirusta taas pitänyt, että on päivityksetkin jääneet kirjoittamatta. Meilleppä ei mitään kovin ihmeellistä kuulu, viikonloput ollaan vietetty reissaten ja viimeisimpänä kävimme eilen Ruotsin puolella Piteån kansainvälisessä näyttelyssä. Kotiin tuomisina saimme ruotsin sertin, joten Oona on nyt myös Ruotsin valio. Hieman jäi harmittamaan cacibin menetys, kun sitä lähdettiin hakemaan, mutta eipäs se nyt maailmaa kaada :) Tuomari piti kyllä Oonasta kovasti, mutta se juoksi jotenkin vinossa, josta tuomari sitten sakotti, kun olisi halunnut leveämmät ja yhdensuuntaisemmat etuliikkeet.

Agilitysta meille tuli kolmen viikon tauko ja kun tänään sitten taas mentiin treeneihin, niin ne olikin siirretty ulkokentälle, joka on toisella puolen kaupunkia. Ei siinä, oma  moka, kun en lue sähköposteja kunnolla. Alkoi vaan taas ärsyttämään kun ajattelin jäädä hallille ottamaan jotain radan pätkää, niin sielläpä olikin taas joidenkin omat treenit menossa. Vuoron piti olla "vapaa vuoro", mutta kun heillä nyt sattui olemaan rata valmiina, niin eipäs sinne ollut sitten muilla mitään asiaa..tosi aikuismaista ja itsekästä käytöstä taas. Kyllä sinne aina on tilaa tehty, jos on yhtäaikaa joku sattunut, mutta joillakin näyttää olevan noita omia oikeuksia..

31.08.

Olemme muuttaneet. Muutosta johtuen en ole voinut päivittää kotisivujamme, koska saimme nettiyhteyden vasta viime viikolla.

Nykyään asumme Limingan kunnassa, omassa paritalon puolikkaassa. Ihaninta täällä on, että lenkkimaastot alkavat takapihalta ja meillä on vihdoin se oma piha! Vielä emme ole kerenneet pihaa aitaamaan, kun olemme odotelleen ruohon kasvua, mutta ennen talvea se olisi tarkoitus tehdä. Oona on sopeutunut paremmin kuin hyvin tänne uuteen kotiinsa ja ensimmäisen yön jälkeen oli valmis jäämään yksin päiväksi. Meillä on myös mitä parhaimmat naapurit, sillä seinän takana asustaa kaksi koiraa mukavan omistajan kanssa. Ei ainakaan pitäisi tulla valituksia eläimistä :D

Oonan odotettu juoksu alkoi kesäkuun puolessa välin. Astutus saatiin lopulta suoritettua onnistuneesti, mutta valitettavasti meille ei kuitenkaan tule pentuja. Kovasti kiitoksia kuitenkin Tintille majoituksesta ja astutus avusta Marialle sekä Julialle sekä kaikille puhelimen kautta tukea ja neuvoja antaneille :) Uudelleen yritämme heti seuraavasta juoksusta vuoden vaihteessa.

Oona sai myös aivan uuden "trimmin", kun se pääsi Tintin käsittelyyn :) Vielä kun saisi sen itse näyttämään näyttelykehässä tuolta.. kuvat puhukoot puolestaan!


Nätti pallopää :)

Kesän aikana olen huomannut myös, ettei Oonan karva mene enää helpolla takkuun. Parhaimmillaan harjausväli on venynyt 1 ½ kuukauteen ja vain kaunalot ja tassukarvat ovat olleet solmussa. Mulle kyllä sopii erittäin hyvin tällainen kerran kuussa harjattava koira :) Muistan kun Ulla puhui aikoinaan Jack:in turkista kuinka sen voi harjata kuukauden välein ja sitä kateellisena kuuntelin, mutta nytpä on sitten tytöllä "pappansa turkki".

31.10.


Meillä sataa lunta!
Maa on jo valkeana, saas nähdä kauanko pysyy maassa. Kivaa, vaikka aita-projektin kannalta ei niin hyvä asia :)

14.11.

Oona sai pitkästä aikaa oikean (raa'an)luun. Pari eka päivää sai syödä vain puolisen tuntia, mutta eilen sitten annoin luun lopullisesti Oonalle. Hauska seurata, kun Oona hautaa luun ensin pyyhkeen sisälle ja vasta puolen tunnin päästä menee syömään sitä. Luun syöntitapa ei kyllä kovin kivaa ole, kun sen päällä pitää makoilla ja sitä pitää hangata välillä päähän ja niskaan ja sitten kun maltetaan syödä, niin sitä pidetänn tassujen päällä.. tuloksena kivan värinen ja hajuinen koira. Toinen on kuitenkin niin tärkeänä omasta herkusta, että täytyy antaa joskus herkutella :)

Saatiin tehtyä väliaita, mutta muun aidan teko taitanee jäädä ensi kesään. Pitää hakea jotain verkkoa, että saa talveksi aidattua pihan. Oona on kyllä ihan kiitettävästi pysynyt omalla pihalla, mutta kun noita metsän eläimiä näyttää pihalla ja lähistöllä olevan, niin tiedä sitten milloin Oona lähtee jänis tai kauris jahtiin. Pysyypähän omenapuutkin elossa, kun ei jänöt pääse niitä syömään :)

Lunta tuli pariviikkoa sitten ainakin 15cm ja pysyi maassa noin viikon. Sen jälkeen olikin sitten sateista, mutta nyt näyttäisi taas pakastuvan ja maakin on kuurassa. Ihanaa, kun ei tarvitse pestä koiraa joka lenkin jälkeen

4.12.

Rasmus saapui kylään!

Haimme Rasmuksen viikonloppuna ja nyt odottelemme Oonan juoksun alkamista. Oona ja Rasmus tulevat erinomaisesti toimeen keskenään. On tuo Rasmus vain ihana poika, kesällä jo siihen ihastuin, mutta nyt kun sen kanssa saa asua saman katon alla, niin olen siihen kyllä suorastaan rakastunut. Se on niin kiltti ja fiksu poika. Oppi täälläkin heti uudet säännöt, eikä ole mm. sänkyyn ensimmäisen yön jälkeen tullut. On erittäin kuuliainen, ei tarvitse kuin puhumalla kertoa, miksi jotakin asiaa ei saa tehdä ja poikahan tottelee. Kaiken lisäksi opettaa vielä Oonaa, ettei kaikkea tarvi omia. Eilen haki pokkana lelun Oonan suusta, eikä Oona sanonut mitään! On meinaan eka kerta kun meillä on leluja lattioilla toisen koiran ollessa talossa eikä täällä ärrätä. Luut Oona vielä omii, mutta "hammastikut" ja ruoka syödään sovussa :) Kiusasinkin Tinttiä, että ei taideta palauttaa poikaa olleskaan, mutta taitaisivat tulla hakemaan, kun tietävät osoitteenkin.

Kovasti nuo tykkää meiskata keskenään ja vuorotellen roikutaan toisen niskassa. Koko ajan pitää mennä ulos ja sisälle. Sinällään hauskaa, kun käydään lenkillä ja koissut ovat tuolla pellolla irti, niin siellä vain keskitytään haisteluihin, merkkailuihin ja lumen syöntiin. Sitten kun tullaan takaisin ja päästän tuonne takapihalle, niin jo alkaa painiminen. Mutta jospa se on mukava valmiiksi tallatulla pihalla sitten rymytä.. Pari eka päivää nuo keksi vahtia taloa ja jokaisesta pienestäkin rasahduksesta jompi kumpi tuhahdi ja sitten olikin jo kuoro pystyssä, kun molemmat innostui toisistaan. Onneksi ovat nyt lopettaneet, kun keskusteltiin, että niin kauan, kuin äänet pysyy ulkona, niistä ei tarvitse ottaa stressiä. Oonahan tuota on aina tehnyt, mutta nyt kun ovat kahdestaan, niin senkin pitää vähän esittää ja saa sitten toisen mukaan :)


 11.12.
Eilen se sitten tapahtui, Oona aloitti juoksunsa, JEE! Eli joulunaika sitten astutellaan :)

Edelleen meillä menee erittäin hienosti koirien kanssa. Oona jopa päästää Rasmuksen hyppäämään selkäänsä, eikä ärähdä siitä. Ulkona on melkoiset painimatsit, kun meiskaavat keskenään, mutta yhtään ei ärinöitä kuulu! Saas nähdä mitä Oona nyt sitten sanoo, kun aloitti juoksun ja luonnollisesti Rasmuksellla on enemmän mielenkiintoa sinne takapäähän. Toistaiseksi kaikki on siis hyvin, eikä ole tarvinut koiria toisistaan eristää. Oonan nallekin sai vähän kyytiä nuorenparin käsittelyssä, on nyt rampa-nalle :)

19.12.
 

 29.12.
Meillä oli hieman erilainen joulu tänä vuonna, nimittäin jouluaatto ja joulupäivä meni astutus puuhissa :) Tiistaina ei Rasmus vielä alkanut astumaan loppuun asti ja aattonakin saatiin tehdä hieman töitä, että saatiin hommat loppuun asti. Joulupäivänä homma sitten onnistui parhaiten! Perjantaina veimme Rasmuksen takaisin kotiin ja kokeilimme vielä, mutta Oona ei enää ollut yhtään suosiollinen.

Oli todella opettavaista seurata koirien käyttäytymistä, kun molemmat olivat saman katon alla koko juoksun ajan. Ulkoilut sujui hyvin kahdestaan tiistaihin asti, mutta sen jälkeen saikin tehdä töitä, että sai nuo pidettyä erossa toisistaan. Eipä enää aidat pidätelleet Rasmusta, niin tohkeissaan poika oli, onneksi oli Liisan iso häkki lainassa :D Oona ei ihan niin innoissaan ollut, mutta antoi nyt kuitenkin Rasmuksen nousta selkään ilman samanlaista ärinää kuin kesällä ja seisoikin jopa ihan omilla jaloillaan. Koirien käyttäytymisen perusteella astutuksen pitäisi siis olla osunut "oikeille päiville". Toivomme siis, että pentuja on nyt tulossa ja sen menemme tarkistamaan tammikuun lopussa ultrassa.

Nyt meillä on erittäin hiljaista ja rauhallista, kun Rasmus ei ole tuossa vieressä tuhisemassa :) Oonakin oli eilen illalla hämillään ja kantoi leluja meille, että vois ehkä tehdä jotain. Työnsi myös koko ajan päätä syliin, että ois pitänyt rapsutella.Taisi Oonakin rakastua Rasmukseen. Itse en kyllä voisi tyytyväisempi olla valintaani, Rasmuksessa on kaikkea sitä mitä Oonalle lisää haluaisin. Toivotaan, että pennuissa sitten molempien parhaat puolet yhdistyvät!

 

info[a]chamorus.com